Naisten töitä

Tänä vuonna naistenpäivänä tuntui tarpeelliselta kirjoittaa naisista vaateteollisuudessa ja erityisesti siellä, missä naiset ovat haavoittuvimmassa asemassa.

Tekstiiliteollisuus työllistää globaalisti yli 70 miljoonaa työntekijää, joista 85% on naisia. Teollisuus on suuri työllistäjä, muttei läheskään samassa mittakaavassa toimeentulon mahdollistaja tai tie ulos köyhyydestä.

Suurissa tuotantomaissa sukupuolten epätasa-arvo on syvään juurtunutta ja naisten heikko yhteiskunnallinen asema vaikeuttaa heidän kykyään ja mahdollisuuksiaan nousta puolustamaan oikeuksiaan työelämässä. Naiset ansaitsevat säännönmukaisesti miehiä vähemmän samastakin työstä, ja mitä matalapalkkaisempi työ, sitä suurempi on naistyöntekijöiden osuus.

Edellämainittu ei varsinaisesti ole vaateteollisuuden syytä, kun taustalla vaikuttaa yhteiskunnallinen epätasa-arvo. Vaateteollisuus voi kuitenkin joko hyötyä tilanteesta, tai yrittää aktiivisesti edistää parempia työoloja ja -ehtoja.

Elämiseen riittävä palkka

Palkkauksella on tietenkin työntekijöiden elämään ratkaiseva vaikutus. Vaatteiden valmistajat eivät kuitenkaan ole suorassa työsuhteessa valmistuttajiin, vaan työtä tehdään alihankintana. Näin valmistajalla ei ole suoraa kontrollia palkkaukseen; yritys ei voi sanella, tai välttämättä edes tietää alihankkijan työntekijöilleen maksaman palkan suuruutta.

Tässäkin pätee kuitenkin hyvin yksinkertainen matematiikka: kun tilauksen hinta on neuvoteltu hyvin alhaiseksi, tiedetään, ettei hinta voi riittää kattamaan tekijöille elämiseen riittävää palkkaa.

Elämiseen riittävällä palkalla, living wage, tarkoitetaan ansiota, joka riittää perheen ruokamenoihin, asumiseen, vaatteisiin, terveydenhuoltoon ja lasten koulutukseen, sekä mahdollistaa pienimuotoisen säästämisen.

Yleinen palkkataso voi hyvinkin olla, ja usein on, matalampi kuin elämiseen riittävä palkka. Esimerkiksi bangladeshilaiset ompelijat ansaitsevat keskimäärin 79 dollaria kuussa, kun elämiseen riittävä palkka olisi 214 dollaria kuussa (Lähde: Reilu Kauppa). On enemmän sääntö, kuin poikkeus, että tätä epäkohtaa pidetään yllä.

Ongelman laajuudesta saa kuvan esimerkiksi tutustumalla Fashion Checker-sivustoon*. Fashion Checker listaa suuren määrän vaate- ja kenkäbrandejä ja tutkii näiden toimenpiteitä elämiseen riittävän palkan maksamiseksi. 93% mukana olevista merkeistä ei voi todentaa tuotteidensa tekijöille maksettavan elämiseen riittävää palkkaa.

Työ ei tuo turvaa

Vaikka olen ollut hyvin tietoinen vaateteollisuuden palkkausongelmista ja monista työtehtäviinkin liittyvistä vaaroista, minut yllätti Fashion Checker -sivuja lukiessani suoranaisen väkivallan määrä, jota naiset voivat joutua kokemaan työssään.

Väkivaltaan vaikuttaa lisäävästi kovat paineet, joita tuotanto kokee mm tiukkojen toimitusaikojen vuoksi. Toisin sanoen, mitä enemmän ja nopeammin haluamme vaatteita tuotettavan, sitä vaikeammaksi käy erityisesti niitä valmistavien naisten asema. Paineet eivät tuota vain stressiä ja ylityötä, vaan kärjistyvät jopa väkivallaksi tai hyväksikäytöksi. Tästä seurauksena sana ”pikamuoti” saa vieläkin surullisemman sävyn.

Neuvottelukysymyskö?

Miksi tehtaat sitten lähtevät tekemään työtä tällaisin ehdoin, kysehän on neuvottelusta? Kannattaa pitää mielessä, että neuvotteluissa toisena osapuolena ovat yritykset, joiden tilausten arvo lasketaan miljardeissa. Suurten brändien tilaukset ovat tuottajille elintärkeitä ja kilpailu on kovaa. Kenellä on varaa neuvotella itsensä ulos jättibrändien tilauksista?

Pandemia on vaikeuttanut tilannetta entisestaan. Nopeasyklisessä teollisuudessa on koettu tilanteita, joissa jo tehdyt tuotteet ovat jääneet maksamatta ja uusien tilauksien tulo tyrehtynyt. Palkatta jäivät heikoimmassa asemassa olevat työntekijät -joista pääosa on naisia.

Kun me pidimme taukoa vaatteiden shoppailusta, ompelukoneiden käynti lakkasi Bangladeshissa. Arviolta jopa yli miljoonalta loppuivat työt. Tehtaita suljettiin varotoimena, mutta töitä katosi myös siksi, ettei vaatteille ollut kysyntää.

Helsingin sanomat 4.6.2020

Miten maailma muuttuu?

Ensimmäisenä tulee mieleen boikotoida halpavaatteita. Sitä ei kuitenkaan pidetä yleisesti kovinkaan tehokkaana keinona. On totta, että boikotointi sinänsä ei vaikuta kenenkään työolosuhteisiin positiivisesti. Se, joka halpatehtaassa työskentelee, ei hyödy siitä, että hänen tekemänsä vaate jätetään ostamatta, päinvastoin.

Kuitenkin, raha on se, joka markkinoilla ratkaisee. Jos edelleen annamme rahamme pikamuodille, mitä syytä pikamuotiyrityksillä olisi muuttaa toimintaansa? Millään negatiivisella julkisuudella ei ole merkitystä, jos se ei heijastu ostokäyttäytymiseen ja yritysten tulovirtoihin. Jos raha alkaa kuitenkin valua eettisemmille yrityksille, se ei voi olla vaikuttamatta alan toimintaan.

Jos halutaan parantaa heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden tilannetta, kannattaa halpamuodin tukemisen sijaan tukea järjestöjä, joilla on tehokkaat keinot ja verkostot auttaa työntekijäpuolta järjestäytymään, tehdä epäkohtia näkyväksi ja painostaa yrityksiä käytännön toimiin.

Seuraavassa on vaikuttavia tahoja, joiden toimintaan jokainen voi osallistua.

Yhteiskunnallista vaikuttamista

Työlainsäädäntö ja oikeus järjestäytyä ja neuvotella työehdoista on monin paikoin vielä rakentumassa. Kehittyvissä maissa työntekijöiden oikeuksia voivat parhaiten ajaa paikalliset ammattiliitot kansainvälisten järjestöjen tuella. Suomessa kehittyvien maiden ammattiliittoja tukee työelämän ihmisoikeusjärjestö SASK (Suomen Ammattiliitojen Solidaarisuuskeskus). SASK tekee työtä paitsi ammattiliittojen tukemiseksi, myös naisten roolin kasvattamiseksi ammattiliittojen toiminnassa ja päätöksenteossa.

Työehtosopimuksin on päästy vaikuttamaan muun muassa raskausajan töturvallisuuskysymyksiin, imetystaukoihin ja palkkatasa-arvoon.SASKin tuella on sovittu esimerkiksi erillisistä vessoista ja mahdollisuudesta päästä niihin riittävän usein sekä kuljetuksista työpaikalle, jos työmatka on vaarallinen naisille. Kansallisen tason vaikuttamistyössä on monin paikoin vaikutettu äitiysvapaiden pituuteen.

-SASK

Itse kouluttauduin alkuvuodesta vapaaehtoiseksi SASK-lähettilääksi, vaikka en ammattiyhdistysaktiivi olekaan. SASK:in hankkeet eri puolilla maailmaa vaikuttavat kuitenkin pitkällä tähtäimellä yhteiskunnallisten rakenteiden kehittymiseen kaikkein tehokkaimmalla tavalla.

SASKin toimintaa voi tukea vapaaehtoistyöllä tai lahjoituksilla.

Vaikuta yrityksiin

Eetti

Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) on kansalaisjärjestö, joka ajaa oikeudenmukaista maailmankauppaa, kestäviä tuotantotapoja ja vastuullista kuluttamista. Eetti tekee Suomessa näkyvää työtä erilaisilla kampanjoilla ja esimerkiksi vuosittain ilmestyvän, paljon huomiota saavan Ränkkää Brändi-arvioinnin.

Eetti tuo esille epäkohtia niin Suomesta, kuin maailmaltakin ja osoittaa suoraan yrityksiä, joiden toiminnassa on epäkohtia. Eetti esimerkiksi kampanjoi yhdessä Clean Clothes Campaignin kanssa NBCUniversalin painostamiseksi, kun yhtiö oli jättänyt maksamatta myanmarilaisille ompelijoille heille laillisesti kuuluvat korvaukset. Kampanjaan osallistui somessa suuri joukko yksityishenkilöitä, jotka lisäsivät tapaukselle julkista painetta. Nyt yhtiö on taipunut korvausten maksamiseen.

Tapaus toimii esimerkkinä koko vaatealalle. Yritykset ymmärtävät, että tämänkaltaisista työntekijöiden laiminlyönneistä on niille merkittävää brändihaittaa. Tämä puolestaan vahvistaa painetta yrityksille pitää parempaa huolta koko tuotantoketjuistaan.

-Eetti

Jos haluat olla mukana Eettin some-aktivismissa, voit laittaa heille viestin Instagram-tilin kautta. Saat silloin viestin, kun some-kampanjoissa tarvitaan apua.

Voit myös liittyä Eettin jäseneksi tai tukea toimintaa lahjoituksilla.

Clean Clothes Campaign

Clean Clothes Campaign on maailmanlaajuinen vaateteollisuuden työntekijöitä tukeva verkosto, joka myös kampanjoi tehokkaasti somessa erityisesti palkka-asioissa. Clean Clothes nostaa ärhäkästi esiin kansainvälisiä yrityksiä, jotka eivät maksa elämiseen riittävää palkkaa, tai ovat pandemia-aikana pelastaneet oman nahkansa alihankkijoiden kustannuksella. Clean Clothes Campaign on hyvinkin tarkasti asiaansa perehtynyt ja yleisen kampanjoinnin sijaan nostaa esiin tarkkoja kohteita ja tilanteita, joissa oikeus ei työtekijöille toteudu.

Instagram tai Facebook-tileiltä saat ajankohtaista tietoa ja voit auttaa osallistumalla kampanjointiin käyttämällä kampanjoiden aihetunnisteita.

Fashion Revolution -vaatevallankumous

Fashion Revolution organisoi jo monille tuttua Vaatevallankumousta, joka on tunnettu Who Made My Clothes? -kampanjastaan. Vaatevallankumous kampanjana sai alkunsa, kun Bangladeshissa sortui Rana Plazan vaatetehdas vuonna 2014. Onnettomuudessa menehtyi yli 1100 tehtaan työntekijää ja loukkaantuneita oli useampi tuhat.

Kampanja ei kohdistu yksittäisiin yrityksiin tai epäkohtiin, vaan nostaa huomion kohteeksi ihmiset vaatteiden tuotannossa ja kannustaa keskusteluun kuluttajien ja yritysten välillä. Ideana on kysyä Who Made My Clothes? tai What´s in My Clothes? yritykseltä, jolta itse haluaisit kuulla vastauksia. Vaikuttamiskeinoina tämän kampanjan puitteissa on esimerkiksi sähköpostikampanja tai somekampanja.

Vaatevallankumous ajoittuu onnettomuuden vuosipäivän tienoille, tänä vuonna se on 19.-25.4.2021. Osallistumisohjeita löydät täältä.


*Fashion Checker on EU:n rahoittama kampanja ja osa vaateteollisuuden työntekijöiden oikeuksia ajavaa Clean Clothes Campaign-verkostoa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: