Halpa vaate on myös ekologinen ongelma

Miksi vaatteen ympäristövaikutukset ovat niin suuret? Osa 2.

Julkaisussa Miksi vaatteen ympäristövaikutukset ovat niin suuret? aloitin sarjan vaateteollisuuden aiheuttamista ekologisista ongelmista. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin määrää, tässä toisessa osassa hintaa, erityisesti halpatuotannon ekologisten vaikutusten näkökulmasta.

Olemme jo onneksi havahtuneet äärimmilleen viedyn kustannustehokkuuden eettisiin ongelmiin. Halvat vaatteet ovat kuitenkin ongelma myös ympäristölle. Vaikka ekologisuutta ja eettisyyttä ei voikaan toisistaan täysin irrottaa, jätän nyt tässä kirjoituksessa käsittelemättä palkkaukseen tai työolosuhteisiin liittyviä eettisiä ongelmia. Saakoon ne aikanaan oman postauksensa.

Ekologisuus vaatii investointeja

Kun vaatteiden hinta puristetaan mahdollisimman alhaiseksi, tarkoittaa se tuotannon viemistä maihin, joissa työ on edullisinta. Edullinen työvoima sijaitsee tyypillisesti maissa, joissa infrastruktuuri on kehittymätöntä, ympäristöä ei suojella lain voimalla, eikä yhteisöstä kenties löydy tietoa ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelu on monissa olosuhteissa vielä luksusta, johon ei ole varaa, niin kauan kuin elämisen perusta on horjuva.

Kun viemäriverkostoja tai ekosähkoverkkoja ei ole, on aika epärealistista odottaa, että niitä paikallisesti omaehtoisesti kehitettäisiin, jos tuotannon hinta on ajettu äärimmäisen alas. Jos työstä ei makseta edes elämiseen riittävää palkkaa, tuskin asiakkuutemme tukee kovin hyvin myöskään paikallisen infrastruktuurin kehittämistä ympäristöystävällisemmäksi. Tilaaja voi kyllä esittää vaatimuksia määrästä, laadusta, palkkauksesta jne, mutta niin kauan kuin korvaus ei kata kunnolla kustannuksia, kehitystyötä tuskin tapahtuu.

Vain 1,99. Halpaa vaatetta ei kuitenkaan ole.

Esimerkiksi Suomessa toimivat yritykset voivat helposti laittaa ekologisemman vaihteen päälle rastittamalla ruudun sähkösopimuksesta. Näin meille tuleekin kätevästi vaikka tuulisähköä ilman omia ponnisteluja tai mittavia investointeja. Tällaista mahdollisuutta ei ole siellä, missä sähköverkossa on vain yksi asetus. Niinpä halpatuotanto lämmittää talviamme täällä pohjoisessakin saakka.

Viemäriverkostojen ja sitä myöden vedenpuhdistuksen ja jätevesien käsittelyn kehittymättömyys aiheuttavat myös paikallisia ympäristöongelmia. Vaatteiden valmistukseen käytetyt kemikaalit ja jätevedet päätyvät silloin tehtaalta suoraan lähiympäristöön. Tällöin vaikutukset eivät koske enää vain vaatteita valmistavia ihmisiä, vaan kokonaisia ekosysteemejä. Herää kysymys sen oikeutuksesta, että meille valmistettavat vaatteet vaikuttavat suoraan ihmisten terveyteen jossakin muualla. Ei vain välillisesti ilmastonmuutoksen kautta, vaan suoraan esimerkiksi juoma- ja käyttöveden kautta.

I made your clothes, Kuva Pure Wasten Intian tehtaalta.
Joskus valmistus kaukomaissa voi olla myös ympäristösyistä perusteltua. Näin on esimerkiksi Pure Waste Textilesin kohdalla, kun tuotanto tapahtuu lähellä valmistusmateriaalin syntypaikkaa. Tehtaan vaikutus on kuitenkin pyritty kääntämään Tiruppurin paikalliselle yhteisölle hyödyksi. Tehdas käyttää 95% tuulivoimaa, tehtaan vedenkulutusta säädellään, ja kaivo on koko yhteisön käytössä. Kuva: Pure Waste Textiles.

Onko kaikki tehtävissä oleva jo tehty? (Ei.)

Haluaisinkin haastaa kehitysmaissa valmistuttavia vaateyrityksiä perusasioiden äärelle. Tällä hetkellä pyritään saamaan markkina-arvoa erilaisilla ekoasioilla näyttävästi, mutta kehitetäänkö kuitenkaan samalla koko tuotantoa mahdollisimman ekologiseksi?

Ovatko jo käytössä tehtaat, joissa on viemäröinti, onko vedenpuhdistus, onko suljettu kemikaalikierto? Aivan perusasioita, jotka kuitenkaan eivät läheskään kaikkialla toteudu.

Kuinka moni kehitysmaissa valmistuttava yritys voi sanoa, että tuotanto tapahtuu jo uusiutuvalla energialla edes joltain osin? En valitettavasti usko, että lista on kovinkaan pitkä, mutta vaikutus on sitäkin suurempi.

Niin kauan kuin vaateteollisuuden kemikaalit virtaavat jokiin ja koneet puksuttavat öljyn voimin, on vielä kovin paljon kehitettävää.

Halpaa se ei tietenkään ole.

Halvan hinnan harha

Vaatteen hinnasta puhuessa on puhuttu eniten ompelutyön kustannuksia ja puhumme esimerkiksi suomalaisen työn korkeasta hinnasta tai raskaasta verotuksesta. Voisimme kuitenkin alkaa ajatella maksavamme esimerkiksi Euroopassa tuotetuissa vaatteissa myös siitä, että juomavedessämme ei ole vaateteollisuuden kemikaaleja, tai siitä, että ompelukone onkin hurissut tuulisähköllä.

Sen sijaan halpa vaate aiheuttaa meille myös ajatusharhoja. Kun tuote on kovin halpa, meidän on vaikea hahmottaa, että senkin tuottaminen on vaatinut hyvin paljon resursseja ja hyvin paljon työtä. Niinpä sitä minkä voimme halvalla saada, ostamme surutta ja heitämme pois kummemmin harkitsematta.

Halvat vaatteet koituvatkin usein kalliimmaksi ympäristölle myös lyhyen elinkaarensa vuoksi; niitä on vaikeita hyödyntää enää uudelleen, ja ne päätyvät suuremmalla todennäköisyydella nopeasti jätteeksi. Maailman kaatopaikkoja tuskin täyttävät laadukkaat vintagevaatteet, vaan heikkolaatuisten vaatteiden vuoret.

Mistä suunnasta asiaa katselenkin, tulen aina samaan tulokseen: halpaa vaatetta ei ole. Valitaan vaatteemme viisaasti.

Lue myös:

Osa 1. Enemmän on enemmän

Osa 3. Made in maailma

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: