Puuvilla-aarteet


25. maaliskuu 2020

Puuvilla on hieno ja niin paljon käytetty materiaali hyvästä syystä. Se on hengittävää, kestävää ja monikäyttöistä. Samalla niin tuttua ja arkista, että helposti unohtuu, ettei puuvillan tie meidän arkikäyttöön ole lyhyt, eikä niin luonnonmukainenkaan, kuin mielikuvissamme.

Siksi päätin, itsestäänselvyyksien uhallakin, kirjoittaa tähän edes pääkohdat puuvillavaatteen valmistuksesta.

Siemenet pitää kylvää. Kasvattaa, hoitaa ja kastella. Tarvitaan lannoitteita, torjunta-aineita ja vettä. Paljon vettä! (yhden ihmisen useamman vuoden juomavesi per yksi ainoa t-paita!)

Vesi muodostuukin ongelmaksi, jonka laajuutta on vaikea käsittää. Koska vesi on yleensä puuvillan viljelyalueilla rajallinen luonnonvara, voi viljely aiheuttaa  paikallisesti suuriakin tuhoja ja inhimillistä kärsimystä. Vertailu juomaveden määrään ei ole tuulesta temmattu; mm laskeva pohjavesi on kastelun todellinen seuraus.

Tehoviljelyssä myös lannoitteilla ja torjunta-aineilla on suuri merkitys tuottavalle sadolle. Kemikaaleilla torjutaan niin tuholaisia, kuin rikkakasvejakin. 

Sato täytyy korjata, kemikaalien avulla. Puhdistaa, kammata, lajitella. Kammata ja lajitella uudelleen, monta kertaa, hyvälaatuisen tuloksen aikaansaamiseksi.

Kehrätä, että kuidut järjestyvät langan muotoon.

Värjätä, mikä tapahtuu väriliemissä pesemällä. Tarvitaan taas vettä. Kemikaalejakin.

Lanka pitää kutoa kankaaksi. Ehkä siihen sekoitetaan muitakin kuituja vielä mukavamman ja helppohoitoisemman tuotteen aikaansaamiseksi, tai yhdistellään kankaaseen useampia värejä. Saatetaan siihen painaa vielä kaunis kuviokin pintaan. Tai pestään haalistuneen värin aikaansaamiseksi. Standarihommaa esimerkiksi farkkujen kohdalla. Kuluu lisää ja lisää vettä ja kemikaaleja.

Pitää suunnitella, kaavoittaa ja leikata.

Lopulta päästään ompelemaan. Lisätään napit, vetoketjut, merkit, koristeet. 

Tässä vaiheessa puuvilla on voinut matkustaa jo monellakin mantereella, hyvin todennäköisesti ainakin monessa maassa. 

Valmiit tuotteet lajitellaan ja pakataan. Toimitetaan hieno lopputuote tukkujakelijalle, sitten myymälään. Puretaan. Laitetaan esille. Myydään. Pakataan taas meille kotiin vietäväksi.

Monia näistä vaiheista avustavat koneet. Siitäkin huolimatta, koko prosessissa tarvittavien ihmisten määrää on vaikea edes yrittää hahmottaa. Edelleenkin tässä maailmassa puuvillapelloilla työskentelee ihmisiä pakkotyön omaisissa olosuhteissa, myös lapsia.

Kuinka siis on mahdollista, että kaupoissa myydään näin suuren työmäärän ja ekologisen jalanjäljen vaativia tuotteita myydään vain muutaman euron hintaan?

Ei uutta puuvillaa

Puuvillan ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, sekä tuotantomäärät, ovat niin suuria, että haluan kohdella puuvillaa juuri sellaisena aarteena kuin se on: materiaalina, joka on vaatinut paljon valmistuakseen ja on siksi arvokasta. 

Upcyclerin myymät puuvillatuotteet ovat kierrätettyä tai uusiokäytettyä puuvillaa. Uutta puuvillaa emme myy lainkaan, koska vaihtoehtojakin on.

Puuvillan kierrätys materiaalina: käytetään koko sato

Yksi tapa vähentää uuden puuvillan tuotannon tarvetta, on hyödyntää paremmin jo kertaalleen viljelty.

Tuotetusta puuvillasta jopa noin 15% menee hukkaan leikkuu- ja kehruujätteenä*, eli pienenä silppuna ja hahtuvana, jota vaatteen ja langan valmistuksessa väistämättä syntyy.  Leikkuujäte voidaan purkaa ja yhdistää uudelleen muihin materiaaleihin.

Puuvillakasvista voidaan hyödyntää myös muita osia kuin ”pumpulipallo”. Silkkisen tuntuinen kupro syntyy siemeniä peittävästä hahtuvasta.

Puuvillakankaiden uudelleenkäyttö 

Laadukas, tiivis puuvillakangas on käytössä pitkäikäistä ja kestävää. Valmiiden kankaiden hyödyntäminen on arvokasta ja ekologista, mutta myös haastavaa.

Farkut ovat puuvillatuotteissa ikisuosikki, mutta myös kuluttuva sellainen. Yhden farkkuparin valmistus vaatii paljon materiaalia ja siinä samassa yli 10 000 litraa vettä. Farkkuja myös valkaistaan, kulutetaan, pestään ja värjätään paljon, ennen kuin ne ovat saaneet oikean, katu-uskottavan tyylinsä. Käytettyjä farkkuja hyödyntämällä saadaan pidennettyä kallisarvoiset resurssit käytössä pidempään. Uuden tuotteen tekeminen käytetystä vaatteesta on kuitenkin vaativaa artesaanityötä.

Entäs luomu?

Niin, miksei Upcyclerin valikoimassa sitten voisi olla luomupuuvillaa? 

Kaiken kaikkiaan tuotamme maailmaan uutta materiaalia kiihtyvällä vauhdilla. Vaikka puuvillan luomuviljely vaatii vähemmän vettä, vähemmän kemikaaleja ja aiheuttaa jopa pienemmät hiilidioksidipäästöt, on luomutuotantokin silti uuden materiaalin tuotantoa. 

Näen Upcyclerin ydintehtäväksi sen, että pyritään vähentämään uuden materiaalituotannon tarvetta kokonaisuudessaan.

Lue lisää kierrätysmenetelmistä

Lukusuosituksia

Eettisen kaupan puolesta ry:llä on erittäin hyvä, ihmisläheinen materiaali:

 ”Puuvillan polut globaalissa maailmassa”

Reilun Kaupan sivuilla laaja artikkeli: 

Puuvillan tuotanto kurittaa ympäristöä -halvan paidan todellinen hinta ei näy kuluttajalle

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006580065.html

 * Lähde: Pure Waste Textiles

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: